keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Riuka Uino eli Umino Iruka

//Teksti on lojunut arkistoissani 3 vuotta pääskööt nyt julki sellaisena kuin on ettei mene tehty työ hukkaan kuten edellisessä postauksessa analysoin itseäni. joten olkaapas hyvä. Kurkistus siihen misä itsellä kaikki cossit lähtee eli analyysiin ja reffeihin.//

Otsikko on jälleen malliesimekki siitä mitä saadan kun minä kirjoittelen asioista tietokoneella. Terveisin hienot tiedosto nimet. Tämä on kuitenkin tarina ninja puvun synnystä ja sen osien analysoinnista, siinä määrin mitä näin 5 vuotta myöhemmin voi vielä muistaa asioita. Toki matkan varrelta on tullut uusia mietittyä. Kyllä sillä on ikää jo nuinkin kauniin paljon ja se on edelleen "käytössä". (Kertonee sekä hahmon rakkaudesta että puvun onnistuneesta laadusta.) Okei, muutama osa on tehty uusiksi mutta syynä on niiden mukavuus arkikäytössä ja siitä seurannut ylimääräinen kulutus. Teksti saattaa sitten toistaa jonkin verran itseään kun koitan muistella puvun tekoa vuosien takaa ja silloisia huomioitani. Pahoitteluni jos näin käy.

Käytävät osat

liivi ja otsapanta

Vähän epälooginen pari analysoitavaksi mutta nuita kahta en ole itse tehnyt ollenkaan Joten ne tulee näin hienosti yhdessä. Liivi on Ebayn ihme maasta peräisin oleva. Käytin etsimiseen muistaakseni kokonaisen päivän ja sain lopulta löydettyä jonnekin 40 euron pintaan menneen yksilö. Olisi ollu halvempi mikäli en olisi joitunut pyytän nopeampaa postitusta liian pian olevan conin takia. Haku sanan on käytetty ainakin Chuunin, chuni, joonin, jonin, Kakashi, Iruka, Asuma yms. liivin käyttäjien nimiä ja arvoja yhdistettynä 'vest' sanaan. Sitten on vain etsitty ja etsitty. Tuolloin onnistuin löytämäni vaihtoehto itseasassa teki liivin mittatilaus työnä joten muistissa on iltapäivä kun seison sekä pindi päällä että ilman äitin mitattavana ja mietin miten skaalaan mitat tuolle saadulle mitta välille niin että saan itselleni unisex mallisen liivin. Halusin jättää itselleni mahdollisuuden cossata samalla liivillä muitakin hahmoja.

Vaatimuksia mitkä asetin jo tuolloin ainakin väriin liittyen oli melko tarkan väli skaalan. En halunut mitään vihreää joka näyttäisi siltä ettei maastoutumisesta olisi minkäänlaista puhetta. Tämä sulki aika suuren osan vihreistä pois ihan siitäkin syystä ettei sarjassakaan nuiden liivit ole mistään kirkkaimmasta päästä. Mutta hylkäsin myös monta yksilöä liian harmaan sävyisyyden vuoksi. Vaikka sarjata löytyy paljon kohtauksia kuten jossa liivin väri on melko harmahtava ei tuo väri ole kovin toimiva cossaamisen kannalta. Yleensä puhtaammat sävyt erottuu ja vaan näyttää paremmalta nuin muutenkin. Aina kuintenkin varoen yli lyöntejä. Reffit eli referenssi kuvat kuitenkin auttavat tässäkin tilassa elikkäs eikun Googleen ja hakuun Umino Iruka. Ah tätä kuvien määrää nykyään. :D Saisin varman paniikin näitten kanssa toisin kuin tuolloin jollain ainoa todelliset sävyn (ja muutaman muunkin ainoona) näyttävä kuva oli tämä kauneus. 



 Kuva on alkuperäisia kansikuvia ajalta ennen shippuudenia ja hyvä esimerkki siitä kuinka asiat vain on erillälailla tekijä taiteen, mangan ja animen välillä. Sen lisäksi että ihan varteen otettava fakta on että nuiden värit ihan oikeesti vaihtelee. Olettekos hyvä lukijat koskaan katsoneet kuvia eri aikojen ja maiden armeijoiden ryhmistä? Katsokaan ja avartakaa mieltänne. SE ei nimittäin ole niin justiinsa kun arki uniformujen värejä mietitään mutta kulutuksen luoma skaala on tiedettävä. (Toisaalta olen myös sävysokea enkä huomaa moisia virheitä oikeestaan koskaan että mene ja teidä onko minun sanani maailman luotettavin mutta tuossa kulutus asiassa on kyllä ruton hyvä pointti.)

I rest my case armeija pukujen tasa sävysyydestä. Kuva lähde

Sen sijaan kankaalla on jo vähän enemmän kunnolla merkitystä kun puhutaan cosplaysta ja uniformuista. Faktoja nuin yleensä 1. Ne ei sodi lakanassa 2. ne ei sovi satiinissa 3. ne ei sodi missään mikä ei kestä vetoa, hiertymiä, nuppineulan kaltaisia teräesineitä yms. Elikkäs unohdetaan lakanakankaat ja muut kevyet ja mennään puhuttelemaan sarkoja ja markiiseja esimerkkiksi. Oman liivini kangas muistutttaa paljolti yksiä ohuempi kankaisia suosikki farkkujani. Ei liian tanakkaa ettei kangas käyttäytyisi kuin kangas mutta ei myöskään epämääräisen ''hei kaikki pienikin ilmavirta liikuttaa'' mallista.  Rakenne tuottaa hassun äänen kun sitä rapsuttaa nopeesti kynnellä mutta tätä ei taida kukaan muu tajuta määritteenä kuin minä. Tällä kangas paksuudella tai oikeestaan kuitu tiheydellä (joka muuten lukeen aina kangas pakoissa kaupassa) on todellakin ulkonäöllisiä vaikutuksia yhdessä sen kanssa montako kerrosta kangasta kyseisessä puvun osassa on. Oma liivini näyttäisi koostuvan pääly kankaasta ja perus vuorikankaasta sekä alalaidassa että ''olkapanssareissa'' olevasta vanukerroksesta.  Itse olisin varmaan sijoittanut myös itse liiviin yhden kerroksen vanua muhkauden lisäämiseksi mutta nuillakin saa oikein hyvän tuloksen. Muhkeudella tässä tilanteessa tarkoitan tietyn tyyppistä pyöreää taittumista mitä liivi tekee kaikissa kuvissa. Tuohon ei varsinaisesti kuulu tulla edes tekemällä samanlaista laskosta kuin esimerkiksi  prässi housuihin. 


Sitten itse liivistä löytyviin osiin. Aikaisemmin mainitut olka panssarit, kääre taskutx3x2, vetoketju, etu- ja takakappaleet, kaulus, neppareita, vuoren osat ja nykyisin merkityksen omaava takaselän ympyrä. Jokaisella osalla on melko selkeesti omat mittansa ja paikkansa mutta onneksi internetti tuntee ''iruka umino profile'' kuva haun ja tadaa. Eikun analysoimaan... Ei kun hetkinen sentää eihän tämä anna mulle mitään kunnon profiili kuvaa ees... tai no tämä  


mutta lievästi yläkulmasta ja vähän turhan pieni omaan makuuni elikkäs takas googleen ja vaihdetaan taktiikkiaa. Hauska fakta uniformuista: kaikki pitää samanlaisia. Eli hakuun Hatake Kakashi profile ja löydänkin oikein kiva kunvan puvusta.

Että myös tääläisen kivan värejä hyvin lisää valottavan kuvan  

Lähde nyt suonette anteeksi kun hetken fangirlaan näille kolmelle.

Tarkistus aikaisempaan ruokailu kuvaan nähden ettei ole mitään yllättäviä animaattori muutoksia tullut ja koska ei niin nuihin osiin. Omasa puvussa suurin ja näkyvin ero on nuiden rulla taskujen soljet. NE on nimittäin normaalit mustat muoviset laukku soljet. Ikävä fakta on että tuolle asialle on annettava luovutus voitto sillä nuiden metallisten klipsien löytäminen vain olis tämän valtion sisällä lottovoittoon verrattavissa. //ja tuolloin en vielä ymmärtänyt että A) Gernit B) worbla /// Sen sijaan itsellä harmittaa tekijän valinta tehdä läpät aukeemaan ylöspäin sillä on olemassa kohtauksia joissa selkeesti näkyy että kyseiset taskut aukee alas päin. KakashiVS.Zabusa tappelu  jossain niillä main kun Kakashi summonoi ekan kerran sarjassa koiransa näkyy kuinka klipsit aukee alaspäin jotta rulla voi vaan puota käyttäjän käteen. Hyvin ajateltu käytännön fakta joka kuuluu mukaviin yksityiskohtiin jotka kannatata tehdä. Toinen kyseltävä asia on sitten nuiden taskujen yhteys toisiinsa. Oma näkemýkseni on että ne on kaikki erillisiä eikä kolme yhdessä meinigillä olevia jolloin se että jostakin puuttuu sisältö näkyy.  Muutenkin suosittelen lämpimästi täyttämään nuo oikeasti jollain sopivalla kuten rullale käärityillä jätesäkki istuin alustoilla tai paloilla pyöreitä puukapuloita vaikka jotta näyttäs siltä miltä pitää. Ei lian täysiä eikä liian tyhjiä.

Vetokeju on liivissä ja se näkyy mutta sei ei huuda olemassa ololla.

Jaajaa tuota nuin... Nyt meinaa lopua ajatus kyllä kun en ole tuota oikein tehnyt. Vertailin vain hulluna reffi kuvia vs. ebay esimerkki kuvia kunnes löysin tyydyttävän hyvän. No kuvia katsoessa uli vastan myös http://flickrhivemind.net/Tags/chuunin/Interesting  sivu jossa ainakin hyvät lähikuvat nuista taskuista vaikka muutamia kohtia tekisin hyvin eri tavoin kuin tässä on tehty. Silmät auki ja mittasuhteita vertailemaan oman näkemyksen löytymiseksi. Cossi on kuitenkin aina myös tekijänsä mielipide hahmosta ja hahmon vaateista.

//Omasa liivissä on kans tuo kaulus osa aika turhan hentonen. Olen nyt myöhemmin sitä kattellessa mietinyt onkohan nuiden paksumpien tarkoitus kuinka paljon suojata kaupaa iskuilta = saattaisiko niiden sisällä olla "kunaisuojus" Olka toppaukset ainakin tuntuu loogisilta kun ottaa huomioon kuinka paljon reisuillana joutuvat välillä kantana ihan vaan laukkujakin. Plus nyt breakkia harrastaneena onhan tollaset kiat kun kuperkaikkailu hetket maas möyriessä koittaa.//

Otsapanta. 

Fantasia pelien ja urumin myymälä tarjoo oikein laadukasta kunnon metallilaatta pantaa. //ja jos niiden valikoimasssa ei enää nykyään ole ebay on taas kaveri.// Isompi vaikkakin kalliinpi malli suositeltavampi lopputuloksen kannalta. Rauhaa, malttia ja aikaa sen taivutamiseen oman otsan muotoon. Minkä jälkeen kyllä ihan kruunaamaton kapistun. Kestää vesi pesut ja kaikki. Jos haluut itse tehdä ota avuksesi kaikkien rakastamat Svedulaiset tölkit. (suom. limukkatölkki) helposti käsiteltävää ohutta alumiinia josta on mm. tässä tutoriaali http://www.instructables.com/id/How-to-Make-a-Naruto-Style-Headband/  (google haulla Konoha Headpand tutorial)

Sitten muihin kohtiin. (jos tästä vielä jotain kysyttävää niin viestiä vain tuleen niin vastailen kyllä ja lisäilen tännekin.)


Housut ja pitkähihainen paita.

 Yksi asia heti näin alkuun. Se ei ole seppälä poolopaita lisättynä laatta hihaan. Ihan vain sillen huomiona ja vedoten kaikki mahdollisiin kohtiin ja kuviin missä nuo hihan suun näkyy. Niissä on tilla vaikka toiselle kädelle ilman että kangasta venytetään. Se paita on löysän väljä jotta siinä olisi mukava liikkua ja hihan suiden iso avoimyys myös mahdollistaa aseen vetämisen piilosta hihasta. Tätäkinhän on nähty melko moneen otteesen tapahtuvan sarjan aikan joten unohdetaan helppo poolo tie ja mennään kaivaan jostain sen sijaan sen poolo paidan kaavat. Niistä on hyvä lähteä nimittäin liikeelle.

Paidassa on olkapää suhkot oikeilla kohdilla kuten varmaan myös nuissa kaavoissa joten jätetään muttamatta. Kaulus on jonkin verran ihosta irti ja saatta rypyttyä mutta ei mikään käsiä kauluksen kautta paidan alle versiokaan (ihan validi mittayksikkö, kuin niin?) eli voin vähän lisäillä reulusti saumavara senttejä ja katsoo sitten ommellessa milloin on sopivan väljä. Muista huomioida myös että se pitää onnistua pukeen päälle joten tämäkin vähän rajoittaa tuon kokoa. En oikein usko että nuisssa puvuissa olisi mitään taka piilovetoketjua tai hakasiakaan.

Hihoihin sitten vain kaavaan lisää hihan suuhun senttejä ja sivu sauma viivat uusiksi kainalon kohdan ja päädyn välille. Oikean kokoiseen kaavaan ei kannata tuonne kainaloiden alueelle liikojan lisäillä mutta itse ainakin ottaisin varmaan hihan mallin suoraa ainakin 2 kokoa liian isosta kaavasta kun taas kaikki...  LIISSÄÄÄ TÄNNEE

Housun lahkeesen kanntaa tehdä sen eestä resoria että jalka pindi on helppo pyöräyttää resorin päälle jolloin housut pysyy koko ajan lahkeiden puolella oikeasa asemassa ilman kummallisia hakaneula virityksiä.

Lähde Pinkki osa on resori lahkeen suu resorikankaasta. Vasen on nurinpäin, oikea oikeinpäin.


Kankaasta

Puvut on mukavan oloisia ja jotenkin taas muhkeita käytökseltään joten eiköhän nuo loogisuudessa olisi ihan tehtävissä meidänkin tutemasta puuvillasta jalostetusta kankaasta nimeltään collegee. Oma eka versio on tehty kaksinkertaisesta kankaasta siitä yksinkertaisesta syystä ettei ihanat kangaskaupat tarjonneet kesään ajoittuneelle työ ajalle mitään paksua laatua. Tämä siksi että ohut ei A) kestä B) kanna itseään. Joten lopputulos oli hivenen kuuma mutta erittäin rakkaaksi käyneet osat. Housut on myöhemmin talvella tullut uusittua niin että ne on  tosiaan sitä paksumpaa laatua nykyään. //Ja jos nyt tekisin tuon yhden hinata puvun uusittuani tekisin sen oikeesti jostain markiisi-/sohvanpäällis-/armeijahousuikankaasta jolloin hissun syömä ei olisi päivän ongelmallisin sana. Gollegee kun on neulosta ja neulos tykkää silmapaoista. //

Hiukset
Hiukset... hiukset... hiukset... No tota nuin... pari sääntöä ennen kuin paljasta yhden ihmeen Mihin kykenen niin ettei se enää ole ihme muuta kuin siltä osin miten sen keksin.
1. Se on töyhtö suoraa taaksepäin. Pystyssä. Piikikäs. Taakse.
Fandom haastattelut vuosien varrella ovat aina päättyneet samaan lopputulokseen: kaikki värit tummahkosta ruskeesta mustaan on aika hyväksyttäviä. Viralliset hahmo profiilit tukee tätä asiaa. Managassa hiusten sanotaan olevan mustat mutta anime profiili käyttää ruskeeta.
Hiusrajan muoto on pääteltävissä sitten tästä ihastuttavasta hetkestä kun opettajamme oli ilman metaliotsista.
Paitsi että toihan on muuten taas eri mangas ja animes ja viel eri 300 chapua aikasemmin ja URGH.
JA sitten mennään miten minä sovellan asioita. Nyt on tulossa kyllä peruukki joka mahdollistas casual irukan teon mm hiukset auki ja löysästi kiinni mutta se on vähän vaiheessa. //Lols ei muuten koskaan päätynyt tähän koska ei oikesti toiminut ja koitan ens keväänä taas uutta ideaa ja versiota uusilla 2-3 vuodes kerätyillä opeilla.//

Omista hiuksista taas... Omistan mielestäni ihan hyvän syyn sanoa että vain siili on liian lyhyt jottei kyseisen kampauksen teko onnistuisi. Jos sinulla on polkkatukka on hyvä hetki etsiä klipsi kiinitteinen ruskea hius lisäke ja vähän uusio muotoilla. Sit vaan lakaaa ja vähän apu pinnejä niin hyvä tuli. Tietty värjäys on hyvä. Musta on helpointa saada osumaan lähelle mustaa hiuslisäkettä  mutta en kiellä yrittämästä ruskeita sävyjä. Itse värjään hiukseni Shampoo hiusväreillä koska ne on helpoja ja riittää todistetusti värjäämään minun koko tukan yhdellä purkillisella Maantienharmaankeskiruskeesta lähes mustaksi. Tässä vaiheessa sanottakoot että hiukseni joita värjän itse on ..

Kuva, jonka Kiipy (@kiipykala) julkaisi

... perse pituutta. Kyllä ruukaan istua lettini päälle.
Eli selitys siitä miten liian pitkät hiukset taijotaan näyttään irukan lapaluu mittaisilta... tämä vaatii muuten sallaisen kasan kuvia  että kukaan mitään tajuis että taidan tehdä erillis tutoriaalin. Onneksi nuo on otettuna vaikkin sellaista laatua että oksennetaan Rikon kanssa niiden päälle. Ei oo niin justiinsa.

//Alla lisättynä erillin "tutoriaali" laatua instagram selfie.//




Tempulla voi lyhentää siis kaiken liian pitkän lyhyemmäksi. Opin tuon itse erään tanssi esityksen maskeeraustiimissä työskennellässäni kun piti saada yhden ryhmän tytöttöjen hiukset saman mittaisiksi ja mukaan kiiinni kasa kaikkea kivaa. Tämäki homman piti pysyy yli päivän jos tarve. No siitä saikin sitten melko helposti sävellettyä oman version.

Helpoin elämä on niillä joilla on oikeesti irukan lapaluumittaiset hiukset. Ja kyllä teille jotka olette ''Mutta eikä ne ole ku olkapäämittaset'' Ei ne ei ole sillä tuon kokoisen töyhdön tekoon pitää laske pisimpien kuituje nyltävän niskan laidasta puoleen väliin töyhtöä ja niskan laidasta on sama suoraa alas päin yltää helposti lapaluiden väliin. Tietysti tämä vaihteleen cossaajien kohdalla kun ruumiin rakenteet on erit mutta lähtökohta on taas tuossa. Itse jos olisin Irukan mittasilla hiuksilla liikeellä ottaisin aamulla harjates vain päälaen takut vähän tieltä pois. Pistäisin ylä ponnarille ja hakisin jonkin sopivan puukon jolla jyystäsin vähän miten sattuusti liikaa pituutta. Tän jälkeen lähtisin töihin.

Takut jätettäs siksi että suomalainen ihan ohut kuitu nyt vaan on sellainen että se ei nouse tuollaiselle töyhdölle vaan jää luikeroksi suoraa alas. Lisä tupeeraaminen nipun keskeltä ei todennäköisesti ole mitenkään pahasta. Pari aasialaista tutun tukkaa käsiteltyäni täytyy olla kyllä kateellinen siitä niiden hius laadusta kun se osaa vastustaa painovoimaa ihan luonnostaa. :P
Kuva, jonka Kiipy (@kiipykala) julkaisi




Ihomeikki

Tässä oli joskus pieni analyysi hetki Herran ihosta joka on osoittautunut omassa käsitys maailmassani  tummemmaksi kuin suurimman osan muiden ihot. Samoille tasoilla alku aikojen hahmoista tulee Asuma mutta miesten ihojen sävyt on eri tyyppiset. Muistaakseni Asumalla oli harmahtavampi ja Irukalla oranssinmpi/lämpimämpi sävy. En vanno, verratkaa lapset taas kuvista.  Itse olen ostanut grimmsin iho meikin Punanaamiosta joka ei vain osoita minkään sortisia loppumisen merkkejä. Hyvä että edes kulumisen. Kyseessä on vesi liukoinen teatteri meikki joka levitetään mun kasvoille ja kaulalle, Käsille kämmmen puolta lukuun ottamatta (Kämmen puoli on oikeasti vaaleampi.) ja jalkoihin niiltä osin mitä sitä näkyy. Pääle heitetään transparent puuteria tai vaihto ehtoisesti jotain rusketus puuteria. Lisä kiinitystä tuo myös kaukaa ammuttu ohut kerros hiuslakkaa kaiken päälle. Jos joku tietää oikeemman tavan tehdä asian kuulen siitä mielelläni. :]  //Hyvä minä pari vuotta sitten. Oikeamman tavan nimi on Rasvaliukoinen Grims meikki. Ei mm. valu heti ekaan hikoiluun ja ssästyt siltä ainaiselta kauluksen pesu operaatiolta cossin jälkeen...//

En ole koskaan oikeen päässyt selvyyteen onko Irukan iho oikeesti vaan useita asteita tummempi kuin mm Kakashin ja Naruton vai onko miehen iho helposti ruskettuvaa tyyppiä jolloin kaikki auringon valo vaan tarttuu ja pysyy. Kumpikin on oikein looginen.


Arpi
On helppo ja ihan hyväksyttävää tehdä vaan perus meikki kynällä viivana jolloin vaikutus on vähän animumpi. Teit miten teit aina on kuitenkin kaivettava esille kunnon malli kuva jossa miehen kasvot näkyy suoraa edestä päin ja on helppo erottaa kuinka (katsojan) vasen puoli on lyhyempi ja laskeutuu alemmaksi kuin oikea puoli.  Itsellä tulee vasemman puoli aika hyvin poski luukulmaan jos oikein muistan.

Tarkasti jos ruvetaan miettiin niin tuon miehen arpi ei oikein ole looginen siitä faktasta että se on jatkuva... nenän varen yli... yhtenäisenä ja tasasena.... Miksi mää mietin näitäkin mutta joo. Olen joskus todennut että sen nenänvarren kohdalla tuon pitäisi olla huomattavasti rypyläisempi mieltäni sillä se alla oleva tavara on pitänyt murtua kunnolla että myös poskiin olisi tullut viillot. Vaihto ehtoisesti nenän molemmoin tai toisella puollel pitäis olla kohta josta arpi puuttuu kun viilto on tullut toisesta suunnasta. Vika vaihtoehto joka tuli nyt tätä kirjoittaessa mieleen vois selittää tasasen arven. Poikana Irukan ois pitänyt saada naamaansa ilma sakran viilto. Ei kauheen voimakas mutta tarpeeksi suuri että niissä sekavissa oloissa jossa Konoha arven synty hetkillä oli ei pojan kasvijoa ruvettu paikkaileen pahemmmassa hädässä olevien avun terpeen takia. //Ja tokihan se lapsen luusto on matalampi korkeus eroiltaan jolloin arpi voi olal yhtenäisempi...//


Dropit

Aseista Irukan on nähty käyttävän oman muistikuvanai mukaan Kunaita, pommiseal lappuja, näiden yhdistelmää, shurikenia, jättishurikenia ja savu pommeja.  Offical arteista löytyy myös kuvia jossa Irukalla on katana (onkohan tuo oikea nimitys kun en tiedä sen pituutta) mutta en muista itse lukeneeni kohtausta jossa moinen olisi käytös. Varsinaisesti animesta mallin katsomienn ei ole kiellettyä mutta itse olen todennut että vähemmän valitusta tulee kun menee mangan pohjalta jos suinkin.  // Kolmen vuoden takainen minäni. Anteeksi mutta nyt en ihan hahmota mitä meinaat?//

Erillaiset kääröt täynnä kirjoitusta, oppi kirjat yksinkertaisilla kansilla yms on oikein toimivaa kädessä pidettävää. Aina kannattaa varata jotain pidetävää käteen coneihin siinä määrissä että kun pyyntö kameran eteen tulee on helppo lähtee pohjustaan posen etsintää esineen pidon kannalta jos on samanlainen ''ai niin se harjoittelu jäi taas'' hönelö kuin minä. // ja koska nuo kädessä pidettävät on oikeesti tehokkaimpia tapoja estää "kuolletkädet" posetuksia niiden antaessa käsilel tekemistä.//


Kengät

///Tein itse tuon nuudelin syönti kuvan perusteella. Nykyään kannatta etsiä myös Road to the ninja Gaiden niminen Mangan osa jossa on oikeesti kuvia nuista kengistä ja näistä voisin kirjoittaa tälläisen ihan erillisen tutoriaalin mutta älkää jääkö sitä oottamaan sil ei kuitenkaan tapahdu enne kuin planeetat vaan sattuu oleen oikeessa asemassa//


Pindi

Se kuinka rinnat vedetään lyttyyn on toinen tarina jonka koitan tänne saada myös julkaistua kun se kerta kirjoitettuna on mutta nyt puhutaan sen sijaan nuistä jalkojen päällä oolevista siteistä. //pistäkää lapset googleen "Tomboy Chest Binder Undershirt" ja tehkää itelelnne palvelus hankkimalla sellainen bindi jossa voi ollaki.// Lähinnä kyseesä on laatu, määrä ja laatu asia.

TÄSTÄ PUUTUU NÄHTÄVÄSTI YKSI KUVA

Omasta varastosta löytyy aika monenlaisia yksilöitä. Ei välitetä nytten nuista mielenkiintoisista väri variaatioista jotka on seuraista melko sekaisista käytöista kuvauksissa vaan todetaan vain että niiden pitää olal valkoisia ja tekoveri on jännää pestä pois käsin.

Kuitenkin alalaidassa on kaksi ehdotonta No-nota. On selkeitä eroja asioiden Side ja siheharsio välillä ja nämä kaksi alinta on juurikin iitä side harsoja jotka on rakenteellisesti tehty sellaisiksi että kun alla oleva haava rupeentuu ja kääreet pitää vaihtaa on nuo sen verran harvaa laatua aina yksi kerros että rupi ei lähde mukaan. Kyllä halusitten tietä tämän olkaa hyvä ja nyt unohtakaa ne jalkaside käytössä sillä ne ei näytä hyvältä eivätkä ole pitkä ikäisiä. Pienet osumat repii mm aika hyvin rikki kun sukkahousuja konsonaan. neljä ylempää ovat kaikki oikein käypiä mutta näissäkin taas vähän sormi tuntumaa ja silmää peliin sillä oikean puoleiset on sekä erittäin pehmeää mallia että jonkin verran läpi kuultavia. En itse käytäkkään kyseisiä yksilöitä ylimpänä kerroksena kun jalkoihini pindejä teen vaan suoraa ihoa vasten olevana jolloin kokonaisuus tuntuu mukalta päivän loppu puolellakin. vasemman puoleiset kaksi taas ovat vähän napakampaa laatua ja tiheempää kudontaa jolloin ne näyttää paremmalta päälimmäisissä kerroksissa. Ja kyllä niissä kuuluu olla kerroksi. Nuo kerokset nimittäin takaavat sen ettei sinun tarvitse estää verenkiertoa jaloistasi kiristämällä kerroksi yli kireelle mutta koko sidonta järjestelmä pysyy silti koko päivän ajan ylhäällä. 

//Tehkää lapset hyvä teko ja luovuttakaa verta. Tai yli puhukaan vanhempanne luovuttaan. Sit ottakaa talteen ne puristus siteet mitä käsiin on luovutus pisteellä laitettu. Se k.o. side on paras ja ihanin mitä tämä maa on cossaajille lahjoittaunut. Helppo huoltaa ja pestä, ei nukkaannu heti ja jos nukkaantuu saa nukan irti, mukavan pehmeä ja sopivan joustava. eikä siitä nää siluettia enempää läpi.//

Sidottava alue on 2-3 cm kengän sisällä aina lahkeen resorin peittoon ja periaatteena vain on lähteä pyörittään RULLIA alhaalta ylöspäin niin että aina edellienn kerros peittyy jonkin verran seuraavan alle ja kun on polvitaipeeseen lähdetään takas alas päin nilkkaan ja kerran takas ylös. Syntyy kolme kerrosta jonka olen itse todennu toimivaksi ja ylälaitaan päätettynä saa siten pään helposti vain piilotettua toisen kerroksen alle pussittuvan housun lahkeen tuntumassa.  Kireys on sellaita luokka ettei se roiku vaikka tulisi hypittyä ja juostua päivn aikana mutta väliin mahtuu vielä ujuttaan sormia. tätä kanntaa kokeilla pariin kertaan kotona ihan rauhassa vaan tekemässä testi pindauksia ja oleilemalla niissä. onnistunut versio on ihan oikeesti mukava. Ne on ninjoja ei mitään muotimannekiinejä kameran eessä.


Asenne kuviin
 Kyseesä on ninja joten be like one. Kiipee puihin, Tee hyökkäys poseja kävele vetten päällä yms. Vaihtoehtoisesti jos ei moiset oikein kuulosta kivalta voit korostaa kuvissa Irukan opettaja puolta. Täytä rääkymistä kameralle tai hellaa huolen pitoa toisista. Katsele mitä fandom on tuottanut ja lähde kehitteleen niistä. Itsellä on kansio täynnä kuvia joista katsoo poseja ja ideoita kuvausauksiin. Lisäksi on monta fickkiä joista mielelläni tekisin cossi versiot. Saa nähdä miten tulee kun vähän kuollu tuo muun porukan Naruto innostus ja mää olen vähän lauma eläin. :]  //LOL ihan komeinaat. :,DD No mut tässä kuitenkin viel vähän tuosta ilmeiden kavalkaadista mikä Irukalal on ja miksi rakasta k.o. hahmoa edelleen. Se sopii hyvin mun kasvoille.//








Tää naama on rakkaus~



Koska puku on yksinkertainen virheet näkyy helpommi joten se tuli analysoitua melko tarkkaan aikoinaan. Sirkusteltan on työmäärällisesti pahempia mutta antavat uskomatoman paljon yksityiskohtia anteeksi koska niitä yksityiskohtia vaan on niin paljon.


//No huhhuh kun oli pitkästi tekstiä tarkistaa ees näin vuosien jälkeen ja ettiä uusiksi kuvia linkkejä. Ehkä tästä silti ois apua ja onnea jollekulle tässä maailmassa. In the name of beter cosplay,  minä kitän kumarran ja kuittan.//

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Mitä on arvokas cosplay?

Tämä kuva on tärkeä. Tämä kuva Liui Aquinolta kertoo miten asioiden pitäis olla.
Löysin itseni pohtimasta tätä kysymystä tänään töissä. Itselle cosplayssä tärkeintä on hetket ystävien kanssa niin aina suunittelusta kaikkein teko vaiheiden ja puvun pitämisen kautta jälki editointiin ja julkaistuun kuvaan. Kaikki ne valvotut "kiva tietää näin 3 aamu yöllä" ja idea eskaloinnit joita ei ehkä koskaan edes oikeesti eskalointia pidemmälle viedä kuin IC hetket puvuissa ja hurja huuma lavalla kaiken harjoittelujen jälkeen. Iteselle juuri sosiaalisuus on loppupeleissä se suuri juttu coslayssä. mahollisuus tavata uusia ihmisiä ja mahdollisuus oppi jotain heiltä ja vastavuoroisesti opettaa jotain heille. Mahollisuus viettää aikaa vanhojen ystävien ja tuttujen seurassa ja käydä läpi milloin cosplayn suomen politiikan asioita. Olen lauma eläin, sosiaalinen perhonen mikä lie ihmissielu ja se näkyy.

Kuitenkin jos otan tämän sosiaalisen aspektin pois cosplaystä mietin mitä minulle jää. Viime vuodelta on ainakin tekemällä tehtyjä pukuja Camus debyt, Ryoma hääpuku, Zuko 3 kausi, Jeaha erillis raidat, Ren Revolution ja Kassim ilman asetta. Vallan hyvän laatuinen ja opettava kokonaisuus. Yhtäkään näistä en kuitenkaan vetäisi päälleni ompelematta jotain uusiksi. Kassim ja Ren pääsee lähimmäksi ensimmäisessä vain kenkien vaatiessa uutta pohjallista ja parempaa sivu saumaa, lahkeen suut villalankaa parempaa kiinitystä. Toisen rintamerkki ja hanskat pitäisi fiksata kierätys materiaali valinnan tehtyä elämästä jokseenkin vaikeaa ja peruukin voisin uusia kun alkaa olla kulumisen merkkejä. Loput kolme on käytännössä omassa mielessä palautettu työ pöydälle syistä x ja Y

Lisäksi päällä on kameran eessä ollut Renille useita ja Ryomalle yks hyvin vaihtelevalla valmistus- osto-kirppis asteella liikkuvaa asukokonaisuutta (huomatkaa kuinka en ees osaa jostain syystä sanoa niitä puvuiksi. *virhe ääni*)

Kuvien määrä näistä puvuista ja päällä pidoista menee tuhansissa. Julkastuna on lähinnä isntagram selfietä. Tänään löysinkin itseni kysymästä "Miksi näin?" Miksi en saa laitettua esille sitä mihin kuitenkin tähtään voimakkaasti jokaisessda cosplayssä minkä aloitan. Miksi en tuo julki sitä mihin olen käytänyt lukemattomia tunteja vapaa aikaani. Niitö otoksiin jotka todistaa "minä tein tuon".

Ehkä ongelmana on juuri sen luvan myöntäminen itselle. Lupa sanoa "minä tein tuon tuohon tilaan ja se riitti minulle. Minulla oli hauskaa se päällä kavereiden kanssa ja jooo siinä on korjattavaa ja se oli edelleen hakaneuloilla kiinii mutta SE RIITTÄÄ. Se on tarpeeksi. Sen ei tarvitse olla täydellinen. Ensi kerralla tehdään taas vähän paremmin näillä opeilla ja huomataan jotain uutta mitä parannetaan sitä seuraavalle kerralle."

Otsikon kysymys nousi pinnalle kun tavoitin itseni peri luontoisesta moitinnasta työtäni kohtaan. Vaihtuvista valmistus teknisistä syistä johtuen en arvosta tekemiäni pukuja > nyhvään kuvien julkasun kanssa. Löydän aina jonkin "kun et jaksanut tehä meikkiä kunnolla" "tuolta puuttuu yksi napin läpi"  "tätä ei ole silitetty koska halusit nukkua tunnin pidempään että et voisi pahoin" "Tää nyt vaan kusi kaikin puolin aikataulultaa." (Ei tule varmana hiveanä uutisena kellekään että en ole niitä ihmeellisiä olentoja jotka saa pukunsa ajoissa valmiiksi ennen conia. Tämän kevään pääteema harrastuksen kanssa onkin ollut selvittää mistä kaikesta tämä ongelma kiikastaa. Ihailen suunnattomasti ems Yoosteippiä joka on pukuineen valmiina parhaimmillaan viikkoja ennen conia. )

Kaikesta huolimatta olen ne puvut vetänyt päälleni coniin. Olen kävellyt kameran eteen varmana taidoistani ja siitä että nyt näytetään hyvältä. Olen jättänyt sen epävarman epäilevän itseni ompelukoneen ääreen ja huokassut vaan "Tähän asti päästiin. Tältä näytetään ja tällä mennään. Tämä RIITTÄÄ minulle" ja se onkin riittänyt koko coni päivän. Ihan hyvin vielä siihen asti että nään kuvat ja hirveen hipetyksen saan niistä esitelles kavereille ja sukulaisille. Mutta... sitten tapahtuu jotain photaroinnin ja julkaisun välissä ja no... ne vaan jää. Jokin ei enää riitäkkään itselle. Jokin ei olekkaan enää niin kohdillaan kuin pitäis olla. Joskus se on niinkin yksinkertainen asia kuin kuva tekstin kirjoittaminen. Tuntuu ettei mikään mitä haluan sanoa ole järkevää. Toisinaan se on vain yksinkertainen fakta että olen tuijottanut kuvaani liikaa liian läheltä ja halauaisin korjata siitä mm. kaiken. Toisinana alan jostain syystä uskoa että kukana muu kuvassa oleva ei halua k.o.. kuvaa julki missään muodossa ja jätän sen vaan koneelle vaikka k.o. kuva olisi yksi omista suosikeistani. Kuitenkin nuo samat kuvat vuosia myöhemmin ovat niitä joita katon "mikäs rutto tässäkin nyt muka oli pielessä kun en julkassut? Oikein on kiva ja hauska kuva." ja saatan laittaa sen ihan ilman mitään tekstejä ja muokkauksia julki ellei tulisi taas olo " emmää nyt voi laittaa enää mitään näin vanhaa julki."

"Verukkeita!" sanoisin jos kuulisin kennenkään ystäväni sanovan moista ja painaisin hänen olan ylitseen julkaisu painiketta.

Miksi siis en arvosta omia töitäni ja aikaan saanoksiani? Miksi takerrun vain kaikkiin niihin asioihin jotka on vielä tekemättä, vielä korjaamatta, vielä hiomatta, vielä lisäämättä? Miksi en  pysähdy hymyileman sille mitä on jo tehtynä? Miksi en anna arvoa ja tunnustusta sille mitä olen jo saanut aikaan vaan hautaan lähes valmiin homman kansioihini?

Mitä muuttui siitä kun dA tilini vastasi lähes 100% sitä tilannetta mikä vallitsi cosplay kaapissani?

Ainakin tiedän että oma rima nousi taitojen karttuessa. Opin näkemään virheeni koska minun oli pakko oppia löytään niitä työskennelläs voidakseni korjata ne.  Osaksi kasvoin niin sisälle skenen kulttuuriin. Kuulin monesti kuinka "parasta cosplayssä on se itse tekeminen" ja totesin ettei hyvin tunnelmallinen ja hahmosta kertova kuva olekaan hyvä koska olen siinä "vain" kauluspaidassa. Kuulin kuinka monta sataa tuntia on käytetty siihen ja siihen pukuun ja kuinka monta pukua on tehty vuodessa. Aloin vertaamaan itseäni muihin.

Osinhan tämä on hyvä ja tarpeellinen kehittymisen ja oppimisen kanalta. "Miten sinä teit tuon?" on erittäin helppo ja hyvä tapa asaada selville uusia työtapoja ja prosesseja. Nähtävästi sillä kuitenkin on omalla kohdallani suuri varjopuoli jota vastaan pitää nyt alkaa pureutumana ihan olan takaa. Etenkin kun en missään muulla alueella elämässäni oikein siedä jos ihmiset vähättelevät itseään tai omia taitojaan miksi sallisin sen itselleni? Toki on aina opittavaa ja asiat ei mene 100% putkeen ja täydellisesti koskaan mutta ei se tarkoita etteikö jokin oikeat napin reijät puuttuva puku voisi olla niin hyvä ja valmis että kuvat menee julki. (Etteikö läpi lukematon-kuvat lisäämätön-teksti voisi olla julkaistavissa T: tämän blogin luonnos kansio ja 20-30 päivitystä.)

Kun kuitenkin olen tämän vuoden cosseja tehdessä miettinyt aina mikä sen cossin kohdalla on juuri itselle se tärkeä asia saada saavutettua (Ryoma "opi miesten takin kaikki kerrokset ja herrain kaulus", Camus "Herrain kaulus", Zuko "ymmärrä aasialaisen puvun rakenne" Jea-ha "syvännä tietoas ja saa äitisi mukaan cossiin" ja Ren "älä valvo yötä. Keksi missä muualla kuin kotona voit tehä cosplaytä, hajota projekti pieniin osiin." Kassim "kuinka tehdään rasta peruukki") ja sama uusiksi kameran edessä "Mitä haluan juuri tältä kuvalta." saavuttaen melkein kaikki omat maalini. Niin miksi?



Miksi en arvosta cosplay tekojani niin paljoa että veisin homman maaliin asti ja painaisin julkaise painiketta?